Latanoprosti hiustenlähtöön: kaikki mitä sinun tulee tietää

Latanoprosti on prostaglandiini F2α:n (PGF2α) synteettinen analogi, jota myydään silmätippoina vahvuudella 0,005 % avokulmaglaukooman ja kohonneen silmänpaineen hoitoon. Sen paikallisten haittavaikutusten profiili, ennen kaikkea silmäripsien hypertrikoosi eli pidemmät, paksummat ja tummemmat ripset, herätti trikologien kiinnostuksen jo 2000-luvun alussa.

Näistä silmälääketieteen havainnoista syntyi yksinkertainen kysymys: jos latanoprosti kiihdyttää silmäripsien karvatuppia, tekisikö se saman hiuspohjan karvatupille? Prekliiniset tutkimukset makakeilla ja hiirillä vahvistivat uudelleenkasvun paikallisen levityksen jälkeen. Näin avautui tie ensimmäisiin ihmisillä tehtyihin kliinisiin tutkimuksiin (Blume-Peytavi et al., 2012).

Latanoprostin erottaa muista hiustenlähdön hoidoista sen prostaglandiinireitti, joka on täysin riippumaton androgeeni-DHT-akselista. Se ei estä 5-alfa-reduktaasia eikä vaikuta androgeenireseptoreihin. Se puuttuu suoraan karvatupen biologiaan prostaglandiinireseptorien kautta.

Prostaglandiinireitti karvatupessa

Prostaglandiinit ovat rasvavälittäjäaineita, jotka säätelevät lukuisia biologisia toimintoja. Karvatupessa eri prostaglandiinit vetävät hiussykliä vastakkaisiin suuntiin:

PGF2α:n analogina latanoprosti aktivoi karvatupen solujen FP-reseptorit. Se käynnistää viestintäketjun, joka tukee karvatupen toimintaa.

Karvatuppien rekrytoinnin mekanismi

Blume-Peytavin ja kumppaneiden (2012) tutkimus antaa tarkan kuvan: TrichoScan-aineisto osoittaa, että latanoprosti lisää hiusten absoluuttista määrää sekä anageeni- että telogeenivaiheessa muuttamatta merkittävästi näiden vaiheiden suhdetta. Kirjoittajat tulkitsevat tämän todisteeksi siitä, että latanoprosti vetää uusia karvatuppia kasvusykliin sen sijaan, että se vain pidentäisi olemassa olevien karvatuppien anageenivaihetta.

Vaikutukset pigmentaatioon

Huomiota herättää latanoprostin vaikutus karvatupen melanogeneesiin. Tutkimuksessa 4 osallistujaa 16:sta sai näkyvästi tummemman hiuspigmentin hoidetulle alueelle, ja 1 osallistujalla myös hiuspohja tummui. Vaikutus hiusten väriin, joka on silmäripsien osalta jo pitkään tunnettu, näyttää siis pätevän myös hiuspohjassa (Blume-Peytavi et al., 2012).

Ainoa saatavilla oleva satunnaistettu kliininen tutkimus hiuspohjaan paikallisesti levitetystä latanoprostista androgeneettisessa alopesiassa käytti pitoisuutta 0,1 %, eli 20-kertaista tavanomaiseen silmiin tarkoitettuun pitoisuuteen (0,005 %) verrattuna.

Kirjoittajat huomauttavat, että pitoisuus 0,1 % vastaa annosta, joka on 3,6 kertaa pienempi kuin saatavilla olevissa tiedoissa laskimonsisäisesti siedetty annos, ja että sitä pidetään siksi ilman merkittävää systeemistä riskiä (Blume-Peytavi et al., 2012).

⚠️ Tärkeä huomio. Punoitus, jota havaittiin 5 potilaalla 16:sta (31 %) hoidetulla alueella, sai kirjoittajat arvioimaan pitoisuuden 0,1 % olevan lähellä suurinta perusteltua annosta. Tulevien tutkimusten on ratkaistava, mikä pitoisuus yhdistää tehon ja siedettävyyden parhaiten.

Tämä on Blume-Peytavin ja kumppaneiden (2012) satunnaistetun kaksoissokkoutetun pilottitutkimuksen keskeinen kysymys. Tutkimukseen osallistui 16 miestä, joilla oli lievä tai kohtalainen androgeneettinen alopesia (Hamilton II–III). Jokainen osallistuja toimi omana verrokkinaan: yhtä aluetta hoidettiin latanoprostilla, toista lumevalmisteella.

Määrälliset tulokset (TrichoScan)

Kliiniset tulokset

Kliinisen kokonaisarvion perusteella (tiheys, pituus, paksuus, pigmentaatio) osallistujat jakautuivat näin (Blume-Peytavi et al., 2012):

Vasteen saaneilla hiustiheys paranee ensimmäisenä, yleensä viikkojen 12 ja 16 välillä, minkä jälkeen seuraavat paksuus, pituus ja pigmentaatio (Blume-Peytavi et al., 2012).

Oma mekanismi, mahdollinen täydennys

Koska latanoprosti ei vaikuta androgeenireittiin, se on teoriassa ehdokas yhdistettäväksi minoksidiiliin tai finasteridiin: hoidot osuvat eri biologisiin kohteisiin. Tämä mahdollinen yhteisvaikutus odottaa vielä vahvistusta omissa kliinisissä tutkimuksissa.

Hiuspohjaan paikallisesti levitetyn latanoprostin siedettävyys on kaiken kaikkiaan hyväksyttävä, mutta ansaitsee huomiota ennen kaikkea pigmentoivan vaikutuksen vuoksi.

Mitä tutkimus raportoi

Kuudestatoista osallistujasta, joita seurattiin 24 viikkoa, 8 sai yhteensä 9 ihoon liittyvää haittavaikutusta (Blume-Peytavi et al., 2012):

Vain punoitusreaktioita tutkijat pitävät mahdollisesti valmisteen aiheuttamina. Kaikki potilaat, joilla punoitusta esiintyi, saivat silti hyvän hoitovasteen. Paikallinen tulehdusreaktio ei siis ilmeisesti heikentänyt tehoa (Blume-Peytavi et al., 2012).

Erityiset riskit, jotka on hyvä tuntea

⚠️ Olennainen kohta pigmentaatiosta. Latanoprostilla on todettu melanogeeninen vaikutus. Hiuspohjassa se voi tarkoittaa, että sekä hiukset että iho tummuvat. Varaudu siihen, varsinkin jos hiuksesi ovat vaaleat tai harmaantuvat. Silmäkosketuksessa värikalvon hyperpigmentaatio on sen sijaan peruuttamaton.

Kirjallisuudessa kuvatut profiilit

Blume-Peytavin ja kumppaneiden (2012) tutkimus tehtiin yksinomaan nuorilla miehillä (23–35 vuotta), joilla oli lievä tai kohtalainen androgeneettinen alopesia (Hamilton II–III). Se on ainoa profiili, josta kliinistä tietoa on olemassa.

Milloin tuloksia voi odottaa?

TrichoScan-aineisto osoittaa ensimmäisen merkitsevän eron lumeeseen jo 8 hoitoviikon kohdalla. Havaittavat kliiniset vaikutukset (tiheys, paksuus) ilmenevät vasteen saaneilla yleensä viikkojen 12 ja 16 välillä. Saatavilla oleva tutkimus kesti kaikkiaan 24 viikkoa, eikä siinä ole tietoa siitä, säilyykö vaikutus hoidon lopettamisen jälkeen (Blume-Peytavi et al., 2012).

Paikallisesti käytettävä latanoprosti kuuluu epätavallisimpiin ja vähiten tunnettuihin keinoihin androgeneettisen alopesian hoitovalikoimassa. Kiinnostavinta siinä on vaikutusreitti, joka poikkeaa jyrkästi kaikista muista saatavilla olevista hoidoista.

Tärkeimmät kohdat:

• Se lisää hiustiheyttä 22 % 24 viikossa, kun lumeella lisäys on 10 % (p = 0,0004 lumeeseen verrattuna; p < 0,001 lähtötilanteeseen nähden). Ensimmäinen merkitsevä ero lumeeseen näkyy jo 8 viikon kohdalla (p = 0,03; Blume-Peytavi et al., 2012)
• 50 % potilaista saa hyvän kliinisen kokonaisvasteen (tiheys, pituus, paksuus, pigmentaatio)
• Se toimii vetämällä uusia karvatuppia kasvusykliin prostaglandiinireseptorien kautta, mekanismilla joka poikkeaa täysin minoksidiilista ja finasteridista
• Sillä on todettu pigmentoiva vaikutus hiuksiin ja hiuspohjaan, mikä on punnittava ennen hoidon aloittamista
• Siedettävyys on kaiken kaikkiaan hyväksyttävä, ja yleisin haittavaikutus on paikallinen punoitus (31 % osallistujista pitoisuudella 0,1 %)
• Tietopohja on edelleen ohut: yksi ainoa pilottitutkimus 16 nuorella miehellä, joilla oli lievä tai kohtalainen androgeneettinen alopesia, ilman suoraa vertailua minoksidiiliin tai finasteridiin

Paikallisesti käytettävä latanoprosti on lupaava hoitosuunta, erityisesti potilaille, jotka etsivät hormonitonta täydennystä, tai niille, jotka eivät saa vastetta tavanomaisista hoidoista. Sen tarkka paikka hoitovalikoimassa jää laajempien tutkimusten ratkaistavaksi. Nykyiset tiedot puoltavat kuitenkin sitä, että asian ottaa puheeksi trikologiaan perehtyneen ihotautilääkärin kanssa.

1. Blume-Peytavi U. et al. A randomized double-blind placebo-controlled pilot study to assess the efficacy of a 24-week topical treatment by latanoprost 0.1% on hair growth and pigmentation in healthy volunteers with androgenetic alopecia. J Am Acad Dermatol. 2012;66:794–800.